Arjen sankarit - katsaus HKN:n historiaan / Filosofian tohtori Maritta Pohls
Helsingin Kokoomuksen Naiset 105-vuotisjuhla 30.11.2024
Arjen sankarit - katsaus HKN:n historiaan
Filosofian tohtori Maritta Pohls
Helsingin Kokoomuksen Naiset 105-vuotisjuhla 30.11.2024
Historia on lattia, jolla seisomme
Kansallisen Kokoomuspuolueen Naisjärjestöjen Liitto, nykyiseltä nimeltään Kokoomuksen Naisten Liitto perustettiin 105 vuotta sitten, vuonna 1919, kun puolue syntyi Suomalaisen puolueen juurille. Samalla tavoin puolueen naisjärjestö perustettiin Suomalaisen puolueen naisjärjestön, Naisvaliokunnan jatkumoksi. Naisjärjestön äänenkannattaja Suomen Nainen oli ilmestynyt jo vuodesta 1912 ja jatkaa edelleen.
Helsingin Kansallisen Kokoomuksen Naiset, nykyisin Helsingin Kokoomuksen Naiset, perustettiin noin viikkoa ennen Kokoomuspuolueen Naisjärjestöjen Liiton perustamista.
Helsingin piiriin kuuluva Helsingin Kokoomuksen Naiset on kokoomuksen suurin naisyhdistys, ja sillä on todella hieno historia. Upeita naisia pitkässä linjassa. On ollut kansanedustajia ja kaupunginvaltuutettuja sekä muissa luottamustehtävissä olevien. Nimien lista alkaa vähän tuntemattomammasta Olga Oinolasta ja päättyy tämän päivän vaikuttajiin, kuten kansanedustaja ja opetusministerinäkin toiminut Sari Sarkomaa ja kaupunginvaltuutettu ja valtuustokaudella 2017-2021 apulaispormestarina toiminut Pia Pakarinen sekä muut Helsingin kaupunginvaltuutetut Mirita Saxberg, Seija Muurinen ja Seida Sohrabi. On hienoa, kuinka paljon naisia Helsingin Kokoomuksen Naiset onkaan saanut päättäviin asemiin.
Kokoomusnaisten politiikan tavoitteet on suuri kokonaisuus. Professori Vesa Vareksen kirjoittama Kokoomusnaisten matka kodeista kabinettiin avaa yleistä linjaa 1980-luvulle saakka. Samoin Sirkka Suokkaan ja Lotta Jussilan vuonna 1989 kirjaamat poiminnat yhdistyksen pöytäkirjoista ovat naisten historian tutkijalle todella kiinnostavaa luettavaa.
Historiantutkijana innostan teitä lähtemään tutkimusmatkalle omaan historiaan. Puolueiden kuten kaikkien muidenkin organisaatioiden pitää tietysti katsoa eteenpäin, mutta historia on kuitenkin se lattia, jolla seisomme. Jos sitä ei ole, ollaan tyhjän päällä.
Järjestötyö on demokratian kivijalka
Kukaan ei nouse edistämään yhteisiä asioita ilman tukijoukkoja. Politiikkahan on paitsi yhteisten asioiden hoitamista, myös yhteiseltä pohjalta ponnistamista. Eikä yhteistä pohjaa ole ilman puolueita ja puolueen järjestöjä. On vain minun mielipiteeni sinun mielipidettäsi vastaan. Valitettavasti sosiaalinen media tai mielipidealusta muokkaa yhteiskunnallista keskustelua yhä vahvemmin tähän suuntaan ja siksi yhteiset foorumit, joilla mielipiteet muokataan ohjelmiksi, ovat entistä tärkeämpiä.
Me kaikki tunnemme sanonnan, että Suomi on järjestöjen luvattu maa. Yhdistysten suuri merkitys sai alkunsa 1800-luvulla, kun autonomisen Suomen asukkaiden kansallistunnetta ryhdyttiin vahvistamaan nimenomaan yhdistystoiminnan avulla. Näin yhdistyksistä muodostui suomalaisen kansalaisyhteiskunnan ja myös oikeusvaltion kivijalka.
Järjestöjen kautta kansalaiset voivat ilmaista ajatuksiaan ja sitä kautta muuttaa yhteiskuntaa. Järjestöt voivat toimia vallan vahtikoirina nostamalla esiin epäkohtia. Järjestöt tarjoavat demokraattista päätöksentekoa tukevaa asiantuntemusta. Ne tuottavat selvityksiä ja luovat innovaatioita. Järjestöt nostavat yhteiskunnalliseen keskusteluun teemoja, jotka ehkä muuten jäisivät huomiotta. Ennen kaikkea järjestöt tarjoavat foorumeita, joissa ihmiset voivat tulla yhteen ja luoda sosiaalisia verkostoja.
Kaikki tämä vahvistaa demokratian toteutumista ja lisää yhteisön sosiaalista pääomaa. Me järjestöissä toimijat muodostamme demokratian kivijalan. Me olemme kansalaisvaikuttamisen keskiössä.
Kokoomuksen Naiset tuo naiset ja naisten asiat politiikkaan
Kokoomuksen Naiset on kautta historiansa ollut vahvasti sitoutunut emopuolueen ohjelmaan, ja samalla määritellyt oman tehtävänsä naisten elämää koskevien asioiden asiantuntijaksi. Jo perustamisvaiheessa naisjärjestö liittyi jatkumoon naisten oikeuksien ajamisessa, joka oli alkanut jo 1800-luvulla. Se tarkoittaa naisten tasavertaista oikeutta osallistua yhteiskunnan rakentamiseen, mutta myös perheisiin, lapsiin, sosiaaliseen työhön ja koulutukseen liittyviä asioita, jotka on ainakin aikaisemmin koettu jääneen miesten agendalla vähemmälle huomiolle.
Helsingin Kokoomuksen Naiset toimii naisten poliittisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi sekä ammatillisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämiseksi. Naisedustajien tukeminen politiikassa on ollut keskeistä kautta vuosien.
Toinen tärkeä teema on ollut naisten aktivoiminen seuraamaan politiikkaa ja äänestämään. Vielä 1950-luvun alussa todettiin, että naisia on valistettava ja kasvatettava yhteiskunnalliseen ajatteluun, toimittava tarmokkaasti ja määrätietoisesti naisten panoksen lisäämiseksi valtuustoissa ja eduskunnassa. Mikähän mahtaa olla tilanne nykyisin? Kaupungeissahan naiset äänestävät aktiivisesti ja ovat koulutettuina tietoisia yhteiskunnallisista kysymyksistä. Onko aktivoimiseen enää tarvetta.
Kolmas asia on naisten näkökulma yhteiskunnan kehittämiseen. Kysyin tekoälyltä, miten kokoomusnaiset ovat vaikuttaneet Helsingin kaupunkipolitiikassa. Tasa-arvotyön lisäksi ChatGPT nosti esille perhepolitiikan ja lasten hyvinvoinnin. Lapsiperheiden tueksi on ajettu palveluja, kuten laadukasta varhaiskasvatusta ja työelämän joustoa. Varhaiskasvatus, aikanaan otsikolla lastentarhat on historiikkinne mukaan ollut monesti esitelmien aiheena.
Pitkästä historiasta olisi poimittavana vaikka kuinka monta teemaa. Pitäydyn kuitenkin näissä kolmessa: naisedustajien tukeminen, naisten aktivoiminen ja kokoomusnaisten naisteemojen juoksutus 105-vuotisen historian matkalla – niiden analysointi olisi todella kiinnostavaa luettavaa.
Mitä yhdistystoiminta jäsenille antaa?
Yhdistyksen kokouksissa voidaan kuulla, mitä eduskunnassa tai kaupunginhallituksessa on meneillään, mistä keskustellaan ja miten perustellaan. Monet kansanedustajat kuten vaikkapa Tekla Hultin, Kaino Oksanen, Kyllikki Pohjala ja Margit Borg-Sundman kertoivat yhdistyksen tilaisuuksissa säännöllisesti kuulumisia eduskunnasta. Teemat ovat vaihdelleet avioliittolaista tullipolitiikkaan. Kaupungin sosiaalitoimi on ollut usein keskusteluissa.
Kansanedustajien ja kaupunginvaltuutettujen puheenvuorojen ohella on saatu kuulla monia yleissivistäviä esitelmiä ja hienoja musiikkiesityksiä. On päästy kuulemaan asioihin syvästi perehtyneiden naisten ja miesten selvityksiä.
Aikaisemmin ei ollut nykyisenkaltaista mahdollisuutta saada itseä kiinnostavaa tietoa tai asiantuntevia analyyseja, joten yhdistystoiminnalla oli tässä suhteessa suurempi merkitys. Nythän internet tarjoaa tietoa vaikka mistä. Netti ei kuitenkaan tarjoa sitä sosiaalista foorumia, minkä yhdistystoiminta tarjoaa. Onhan se eri asia kuulla ensin esitelmä ja sitten jutella siitä, kuin lukea ruudulta ja prosessoida yksin.
Tärkein tekijä on kuitenkin halu vaikuttaa yhteiskuntaan ja yhteisten asioiden hoitamiseen. Näky siitä, miten maailma ja kotimaa parhaalla mahdollisella tavalla toimii, saa ihmiset liittymään poliittisiin yhdistyksiin.
Entä mitä jäsenet antavat omalle puolueelleen.
Jäsenet ovat puolueen jalat. Jäsenet ovat kentällä. Jäsenet puhuvat ihmisten kanssa. Jäsenet luovat sen vaikutusvallan, joka puolueilla on. Tätä työtä tehdään erityisesti vaalien aikana, mutta myös muulloin.
Jäsenet ovat vaaliteltoilla ja toreilla. Kampanjointi, mainosten jakaminen, tilaisuuksien järjestäminen ja ehdokkaiden tukeminen eri tapahtumissa on asia, joka tulee ensimmäiseksi mieleen. Senhän me kaikki näemme ja tunnistamme sen päämäärän.
Aivan yhtä tärkeää ellei jopa tärkeänpää on kuitenkin vaalien välillä tapahtuva työ. Keskustelut ihmisten kanssa, erilaisten tapahtumien järjestäminen ja kaikenlainen läsnäolo omassa yhteisössä. Senhän ei aina tarvitse olla suoraa poliittista kannanottoa. Esimerkiksi myyntikoju joulumarkkinoilla on keino muistuttaa, että Helsingin Kokoomuksen Naiset on olemassa.
1920-luvun telefooniagitatsiota tuskin kukaan haluaa, mutta viestintä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on osa kenttätyötä.
Myös verkostoituminen muiden järjestöjen ja eri eturyhmien kanssa kuuluu jalkatyöhön. Kokouksissa on saatu kuulla Naisjärjestöjen Keskusliiton tai NNKY:n uutisia. Liike- ja virkanaisten kanssa keskusteltiin 1950-luvulla samapalkkaisuudesta ja eläkejärjestelmistä. Naisten yrittäjyyden tukeminen on erikseen mainittu Kokoomuksen naisten ohjelmassa.
Vuorovaikutukseen kuuluu kuuntelu. Se auttaa puolueita muokkaamaan viestejään ja ohjelmiaan vastaamaan paremmin kansan tarpeita ja odotuksia.
Siis naisten asialla puolueohjelmaa noudattaen. Nostamassa naisia valtion ja kaupungin asioista päättämään. Kansalaisvaikuttamisen keskiössä.
Arjen valtionaiset
Haluan vielä lopuksi siteerata kansanedustaja Margit Borg-Sundmania: ”Poliitikko ajattelee omaa etuaan ja seuraavia vaaleja. Valtiomies ajattelee kansan etua ja seuraavaa sukupolvea.”
Me kaikki varmasti toivomme, että yhteiskunnallisiin tehtäviin lähettämämme poliitikot kasvavat valtiomiehen – valtionaisen, valtiohenkilön – mittoihin. Sen voi kaikessa rauhassa todeta, että puolueiden järjestöissä toimivat ovat arjen valtiomiehiä. Teistä jokainen varmasti on tässä toiminnassa mukana kansan ja seuraavan sukupolven vuoksi. Kiitos siitä!
Helsingin Kokoomuksen Naiset 105-vuotisjuhla 30.11.2024
Arjen sankarit - katsaus HKN:n historiaan
Filosofian tohtori Maritta Pohls
Helsingin Kokoomuksen Naiset 105-vuotisjuhla 30.11.2024
Historia on lattia, jolla seisomme
Kansallisen Kokoomuspuolueen Naisjärjestöjen Liitto, nykyiseltä nimeltään Kokoomuksen Naisten Liitto perustettiin 105 vuotta sitten, vuonna 1919, kun puolue syntyi Suomalaisen puolueen juurille. Samalla tavoin puolueen naisjärjestö perustettiin Suomalaisen puolueen naisjärjestön, Naisvaliokunnan jatkumoksi. Naisjärjestön äänenkannattaja Suomen Nainen oli ilmestynyt jo vuodesta 1912 ja jatkaa edelleen.
Helsingin Kansallisen Kokoomuksen Naiset, nykyisin Helsingin Kokoomuksen Naiset, perustettiin noin viikkoa ennen Kokoomuspuolueen Naisjärjestöjen Liiton perustamista.
Helsingin piiriin kuuluva Helsingin Kokoomuksen Naiset on kokoomuksen suurin naisyhdistys, ja sillä on todella hieno historia. Upeita naisia pitkässä linjassa. On ollut kansanedustajia ja kaupunginvaltuutettuja sekä muissa luottamustehtävissä olevien. Nimien lista alkaa vähän tuntemattomammasta Olga Oinolasta ja päättyy tämän päivän vaikuttajiin, kuten kansanedustaja ja opetusministerinäkin toiminut Sari Sarkomaa ja kaupunginvaltuutettu ja valtuustokaudella 2017-2021 apulaispormestarina toiminut Pia Pakarinen sekä muut Helsingin kaupunginvaltuutetut Mirita Saxberg, Seija Muurinen ja Seida Sohrabi. On hienoa, kuinka paljon naisia Helsingin Kokoomuksen Naiset onkaan saanut päättäviin asemiin.
Kokoomusnaisten politiikan tavoitteet on suuri kokonaisuus. Professori Vesa Vareksen kirjoittama Kokoomusnaisten matka kodeista kabinettiin avaa yleistä linjaa 1980-luvulle saakka. Samoin Sirkka Suokkaan ja Lotta Jussilan vuonna 1989 kirjaamat poiminnat yhdistyksen pöytäkirjoista ovat naisten historian tutkijalle todella kiinnostavaa luettavaa.
Historiantutkijana innostan teitä lähtemään tutkimusmatkalle omaan historiaan. Puolueiden kuten kaikkien muidenkin organisaatioiden pitää tietysti katsoa eteenpäin, mutta historia on kuitenkin se lattia, jolla seisomme. Jos sitä ei ole, ollaan tyhjän päällä.
Järjestötyö on demokratian kivijalka
Kukaan ei nouse edistämään yhteisiä asioita ilman tukijoukkoja. Politiikkahan on paitsi yhteisten asioiden hoitamista, myös yhteiseltä pohjalta ponnistamista. Eikä yhteistä pohjaa ole ilman puolueita ja puolueen järjestöjä. On vain minun mielipiteeni sinun mielipidettäsi vastaan. Valitettavasti sosiaalinen media tai mielipidealusta muokkaa yhteiskunnallista keskustelua yhä vahvemmin tähän suuntaan ja siksi yhteiset foorumit, joilla mielipiteet muokataan ohjelmiksi, ovat entistä tärkeämpiä.
Me kaikki tunnemme sanonnan, että Suomi on järjestöjen luvattu maa. Yhdistysten suuri merkitys sai alkunsa 1800-luvulla, kun autonomisen Suomen asukkaiden kansallistunnetta ryhdyttiin vahvistamaan nimenomaan yhdistystoiminnan avulla. Näin yhdistyksistä muodostui suomalaisen kansalaisyhteiskunnan ja myös oikeusvaltion kivijalka.
Järjestöjen kautta kansalaiset voivat ilmaista ajatuksiaan ja sitä kautta muuttaa yhteiskuntaa. Järjestöt voivat toimia vallan vahtikoirina nostamalla esiin epäkohtia. Järjestöt tarjoavat demokraattista päätöksentekoa tukevaa asiantuntemusta. Ne tuottavat selvityksiä ja luovat innovaatioita. Järjestöt nostavat yhteiskunnalliseen keskusteluun teemoja, jotka ehkä muuten jäisivät huomiotta. Ennen kaikkea järjestöt tarjoavat foorumeita, joissa ihmiset voivat tulla yhteen ja luoda sosiaalisia verkostoja.
Kaikki tämä vahvistaa demokratian toteutumista ja lisää yhteisön sosiaalista pääomaa. Me järjestöissä toimijat muodostamme demokratian kivijalan. Me olemme kansalaisvaikuttamisen keskiössä.
Kokoomuksen Naiset tuo naiset ja naisten asiat politiikkaan
Kokoomuksen Naiset on kautta historiansa ollut vahvasti sitoutunut emopuolueen ohjelmaan, ja samalla määritellyt oman tehtävänsä naisten elämää koskevien asioiden asiantuntijaksi. Jo perustamisvaiheessa naisjärjestö liittyi jatkumoon naisten oikeuksien ajamisessa, joka oli alkanut jo 1800-luvulla. Se tarkoittaa naisten tasavertaista oikeutta osallistua yhteiskunnan rakentamiseen, mutta myös perheisiin, lapsiin, sosiaaliseen työhön ja koulutukseen liittyviä asioita, jotka on ainakin aikaisemmin koettu jääneen miesten agendalla vähemmälle huomiolle.
Helsingin Kokoomuksen Naiset toimii naisten poliittisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi sekä ammatillisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämiseksi. Naisedustajien tukeminen politiikassa on ollut keskeistä kautta vuosien.
Toinen tärkeä teema on ollut naisten aktivoiminen seuraamaan politiikkaa ja äänestämään. Vielä 1950-luvun alussa todettiin, että naisia on valistettava ja kasvatettava yhteiskunnalliseen ajatteluun, toimittava tarmokkaasti ja määrätietoisesti naisten panoksen lisäämiseksi valtuustoissa ja eduskunnassa. Mikähän mahtaa olla tilanne nykyisin? Kaupungeissahan naiset äänestävät aktiivisesti ja ovat koulutettuina tietoisia yhteiskunnallisista kysymyksistä. Onko aktivoimiseen enää tarvetta.
Kolmas asia on naisten näkökulma yhteiskunnan kehittämiseen. Kysyin tekoälyltä, miten kokoomusnaiset ovat vaikuttaneet Helsingin kaupunkipolitiikassa. Tasa-arvotyön lisäksi ChatGPT nosti esille perhepolitiikan ja lasten hyvinvoinnin. Lapsiperheiden tueksi on ajettu palveluja, kuten laadukasta varhaiskasvatusta ja työelämän joustoa. Varhaiskasvatus, aikanaan otsikolla lastentarhat on historiikkinne mukaan ollut monesti esitelmien aiheena.
Pitkästä historiasta olisi poimittavana vaikka kuinka monta teemaa. Pitäydyn kuitenkin näissä kolmessa: naisedustajien tukeminen, naisten aktivoiminen ja kokoomusnaisten naisteemojen juoksutus 105-vuotisen historian matkalla – niiden analysointi olisi todella kiinnostavaa luettavaa.
Mitä yhdistystoiminta jäsenille antaa?
Yhdistyksen kokouksissa voidaan kuulla, mitä eduskunnassa tai kaupunginhallituksessa on meneillään, mistä keskustellaan ja miten perustellaan. Monet kansanedustajat kuten vaikkapa Tekla Hultin, Kaino Oksanen, Kyllikki Pohjala ja Margit Borg-Sundman kertoivat yhdistyksen tilaisuuksissa säännöllisesti kuulumisia eduskunnasta. Teemat ovat vaihdelleet avioliittolaista tullipolitiikkaan. Kaupungin sosiaalitoimi on ollut usein keskusteluissa.
Kansanedustajien ja kaupunginvaltuutettujen puheenvuorojen ohella on saatu kuulla monia yleissivistäviä esitelmiä ja hienoja musiikkiesityksiä. On päästy kuulemaan asioihin syvästi perehtyneiden naisten ja miesten selvityksiä.
Aikaisemmin ei ollut nykyisenkaltaista mahdollisuutta saada itseä kiinnostavaa tietoa tai asiantuntevia analyyseja, joten yhdistystoiminnalla oli tässä suhteessa suurempi merkitys. Nythän internet tarjoaa tietoa vaikka mistä. Netti ei kuitenkaan tarjoa sitä sosiaalista foorumia, minkä yhdistystoiminta tarjoaa. Onhan se eri asia kuulla ensin esitelmä ja sitten jutella siitä, kuin lukea ruudulta ja prosessoida yksin.
Tärkein tekijä on kuitenkin halu vaikuttaa yhteiskuntaan ja yhteisten asioiden hoitamiseen. Näky siitä, miten maailma ja kotimaa parhaalla mahdollisella tavalla toimii, saa ihmiset liittymään poliittisiin yhdistyksiin.
Entä mitä jäsenet antavat omalle puolueelleen.
Jäsenet ovat puolueen jalat. Jäsenet ovat kentällä. Jäsenet puhuvat ihmisten kanssa. Jäsenet luovat sen vaikutusvallan, joka puolueilla on. Tätä työtä tehdään erityisesti vaalien aikana, mutta myös muulloin.
Jäsenet ovat vaaliteltoilla ja toreilla. Kampanjointi, mainosten jakaminen, tilaisuuksien järjestäminen ja ehdokkaiden tukeminen eri tapahtumissa on asia, joka tulee ensimmäiseksi mieleen. Senhän me kaikki näemme ja tunnistamme sen päämäärän.
Aivan yhtä tärkeää ellei jopa tärkeänpää on kuitenkin vaalien välillä tapahtuva työ. Keskustelut ihmisten kanssa, erilaisten tapahtumien järjestäminen ja kaikenlainen läsnäolo omassa yhteisössä. Senhän ei aina tarvitse olla suoraa poliittista kannanottoa. Esimerkiksi myyntikoju joulumarkkinoilla on keino muistuttaa, että Helsingin Kokoomuksen Naiset on olemassa.
1920-luvun telefooniagitatsiota tuskin kukaan haluaa, mutta viestintä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on osa kenttätyötä.
Myös verkostoituminen muiden järjestöjen ja eri eturyhmien kanssa kuuluu jalkatyöhön. Kokouksissa on saatu kuulla Naisjärjestöjen Keskusliiton tai NNKY:n uutisia. Liike- ja virkanaisten kanssa keskusteltiin 1950-luvulla samapalkkaisuudesta ja eläkejärjestelmistä. Naisten yrittäjyyden tukeminen on erikseen mainittu Kokoomuksen naisten ohjelmassa.
Vuorovaikutukseen kuuluu kuuntelu. Se auttaa puolueita muokkaamaan viestejään ja ohjelmiaan vastaamaan paremmin kansan tarpeita ja odotuksia.
Siis naisten asialla puolueohjelmaa noudattaen. Nostamassa naisia valtion ja kaupungin asioista päättämään. Kansalaisvaikuttamisen keskiössä.
Arjen valtionaiset
Haluan vielä lopuksi siteerata kansanedustaja Margit Borg-Sundmania: ”Poliitikko ajattelee omaa etuaan ja seuraavia vaaleja. Valtiomies ajattelee kansan etua ja seuraavaa sukupolvea.”
Me kaikki varmasti toivomme, että yhteiskunnallisiin tehtäviin lähettämämme poliitikot kasvavat valtiomiehen – valtionaisen, valtiohenkilön – mittoihin. Sen voi kaikessa rauhassa todeta, että puolueiden järjestöissä toimivat ovat arjen valtiomiehiä. Teistä jokainen varmasti on tässä toiminnassa mukana kansan ja seuraavan sukupolven vuoksi. Kiitos siitä!