Tiiviisti saavutettavuudesta

Vuonna 2019 tuli voimaan verkkojulkaisemista koskeva EU:n saavutettavuusdirektiivi.

Saavutettavuudesta määräävät EU-direktiivin lisäksi muun muassa kuntalaki ja yhdenvertaisuuslaki. Kuntalain velvoitteista on kattava selvitys Kuntaliiton verkkosivuilla. Myös pankkilaki määrää palvelujen saavutettavuudesta.

Kaikki tahot, jotka saavat yli 50% toimintamenoistaan valtionapuna, ovat velvoitettuja tuottamaan saavutettavia verkkoaineistoja.

On havaittavissa, että lisäksi yksityisellä sektorilla useat tahot kiinnittävät huomiota saavutettavuuteen asiakaspalvelun parantamiseksi.

Kattava tietopankki saavutettavuudesta löytyy sivustolta www.celia.fi
Celia on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka on osa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa ja sen toiminta perustuu lakiin ja asetukseen.

Mitä saavutettavuus on?
Lyhyesti sanottuna saavutettavuus tarkoittaa sitä, että julkaisu on suunniteltu helposti luettavaksi, katsottavaksi ja käytettäväksi. Aika paljon siis sisältyy tuohon yhteen sanaan.

Keitä saavutettavat julkaisut erityisesti palvelevat?
Saavutettavat julkaisut palvelevat ensinnäkin meitä kaikkia. Mutta erityisesti saavutettavuus helpottaa muun muassa ikäihmisten, kognitiivisista haitoista kärsivien, motorisesti rajoittuneiden ja näkövammaisten (heikkonäköisyys, värisokeus) julkaisun lukemista ja käyttöä. Esimerkiksi värisokeutta esiintyy Duodecimin Terveyskirjaston mukaan kahdeksalla prosentilla miehistä ja puolella prosentilla naisista.

(Sivuhuomautus: Luin artikkelin, jonka mukaan maailmanlaajuisesti 15% väestöstä ei voi käyttää internetiä, koska sivustot eivät ole oikein suunniteltu. Tätä tietoa nakertaa kuitenkin se fakta, että maailmanlaajuisesti vain n. puolella väestöstä on internet yleensäkään käytettävissä. Puolella väestöstä on siis internjet.)

Minkälainen teksti on helposti luettavaa?
Voisi summata, että jos teksti on tehty hyvän verkkokirjoittamisen sääntöjen mukaan, niin se on myös saavutettavaa. Lyhyesti:

1. Virkkeet ovat lyhyitä ja hyvin jäsenneltyjä.
2. Tekstissä ei vilise vierasperäisiä sanoja eikä kirjoitusvirheitä.
3. Sisältö keskittyy olennaiseen ja pysyy otsikon aiheessa.
4. Käytetään väliotsikoita ja väliotsikoissa on mukana tekstikappaleen avainsanoja.
5. Teksti on visuaalisesti ilmavaa käyttämällä kappalejakoja.
6. Numeroi.
7. Lihavoi.
8. Vaan älä kursivoi.

Hakusanoilla ”hyvä verkkokirjoittaminen” ja ”saavutettava teksti” löytyy runsaasti lähdeaineistoa.

Saavutettavassa julkaisussa valokuville ja grafiikalle on annettu alt-teksti eli kuvaileva teksti. Teksti kertoo, mitä kuvassa näkyy. Jos käytät esimerkiksi Office-paketin ohjelmien helppokäyttöisyys-toimintoa, se tulkitsee kuvia itsenäisesti ja antaa niille automaattikuvauksen. Tarkista teksti aina, sillä kuvaavat tekstit voivat mennä myös todella pieleen!

(Tuttavani kertoi tapauksessa, jossa PowerPoint oli määrittänyt kuvan sisällöksi valaan. Kuvassa oli kuitenkin nainen. Iso virhe. Kirjaimellisesti.)

Kuva tai grafiikka voi olla myös pelkkä koriste, jolla ei sisällöllisesti ole merkitystä. Silloin kuvan voi määrittää koristeeksi. Tällöin ruudunlukijaohjelma sivuuttaa kuvan huomiotta.

Minkälainen julkaisu on visuaalisesti saavutettava?
Kirjasintyyppinä käytetään päätteetöntä tyyppiä. Tuttuja esimerkkejä ovat vaikkapa Helvetica ja Verdana, mutta päätteettömiä tyyppejä löytyy runsaasti muitakin. Kirjasimella on lisäksi regular-leikkauksesta hyvin erottuva bold-leikkaus. Ei käytetä kavennettuja leikkauksia (condenced tai narrow) eikä myöskään suuraakkosia. Näillä on huono lukuarvo ihan kaikille lukijoille. Huomioikaa organisaationne graafisessa  ohjeistuksessa myös saavutettavuuden näkökulma.

Ikäinstituutin tutkijat ovat selvittäneet 75+ -kohderyhmäkyselyllä hyvin luettavia tekstin pistekokoja: Jos saavutettavuutta tavoitellaan myös painettavassa julkaisussa, niin leipätekstin minimisuosituskoko on 12–14 pistettä kirjasintyypistä riippuen.

Saavutettavan julkaisun sisällön värit erottuvat hyvin sekä sivuston tai dokumentin pohjaväristä että toisistaan. Ihmisen silmät aistivat julkaisusta värejä (tappisolut) ja kirkkautta (sauvasolut). Värien keskinäistä kontrastia pystyy tarkistamaan esimerkiksi sivustoilla  whocanuse.com  ja contrastchecker.com

Grafiikat ja väripohjat ovat selkeitä ja erottuvat värikylläisyydeltään taustasta hyvin. Valokuvissa on mukana jo aiemmin mainittu alt-teksti (kuvaileva teksti) eikä valokuvien päälle sijoiteta tekstiä. Tekstikappaleet jaetaan tyhjällä rivillä, jotta taitosta tulee ilmava ja silmille jää hengähdystaukoja.

Vältä sivustolla hover (mouse over) -efektiä ja vastaväristen (kuten punainen–vihreä, sininen–oranssi) elementtien asettelua rinnakkain. Vastavärit synnyttävät silmiin kineettisen liikkeen joka heikentää katsottavuutta.

Saavutettavuuden piiriin kuuluvilla sivustolla on oltava seloste saavutettavuudesta. Lisätietoja AVI:n verkkosivulta

Minkälainen julkaisu on helposti käytettävä?
Verkkosivuilla navigaatio on yksinkertainen, looginen ja selkeä. Sivuston sisällön kannalta oleelliset linkit ovat helposti löydettävissä. Linkkinappien värit erottuvat sivuston pohjaväristä ja napeissa olevat tekstit erottuvat selkeästi napin väristä. Värit on helppo testata jo edellä mainituista verkko-osoitteissa. Verkkosivuston käyttäjäkokemusta ei voi liikaa testata ennakkoon, joten panosta testaukseen.

Testaa
Käyttäjäkokemuksen lisäksi on testattava myös saavutettavuus. Kehitysvammaliiton ylläpitämä sivusto papunet.net antaa kattavasti tietoa verkkosivujen saavutettavuuden testaamiseksi.

Verkossa jaetaan runsaasti pdf-julkaisuja. Näihin sähköisesti jaettaviin dokumentteihin pätevät samat pelisäännöt kuin verkkosivustoihin. Pdf-julkaisun saavutettavuuden voi tarkistaa Adobe Acrobat Pro -versiossa.

Tutki
Tutki hyviä referenssisivuja, kuten
www.celia.fi 
www.nkl.fi 
www.saavutettavuusvaatimukset.fi